Tapahtumakalenteri 2024

Ulkopuolisuuden, osattomuuden ja yksinäisyyden kaltaisilla sosiaalisilla haasteilla on kova inhimillinen ja yhteiskunnallinen hinta. Suomalainen järjestökenttä on tehnyt ansiokasta työtä haasteiden ratkaisemiseksi kehittämällä ja tarjoamalla palveluita tukea kaipaaville ihmisille. Palvelut ovat toimiviksi ja vaikuttaviksi todettuja.

Järjestökentän rahoitusta vaivaa kuitenkin sirpaleisuus ja lyhytjännitteisyys, mikä heijastuu tukea tarvitseville niin, että he putoavat usein palveluiden väliin. Rahoitukset eivät mahdollista pikäkestoista työtä alueilla, jossa tuen tarve on suuri. Järjestöt joutuvat myös kilpailemaan keskenään rahoituksesta.

Tarvittava tieto ja keinot ihmisten auttamiseksi ovat jo pitkälti olemassa, mutta palvelut ovat hajallaan toisistaan. Hyvän arjen rakentajat -ohjelma kehitettiin vastauksena näihin haasteisiin.

Hyvän arjen rakentajat -ohjelma syntyi Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön aloitteesta. Säätiö halusi nähdä, mitä tapahtuisi, jos kolmannella sektorilla oleva ammattitaito tuotaisiin yhteen. Sen sijaan, että jokainen toimii omalla tontillaan, saataisiinko näin enemmän hyvinvointia aikaiseksi?

Ohjelman sisällön ja tavoitteet ovat kehittäneet ohjelmassa mukana olevat yhdeksän kolmannen sektorin järjestöä yhdessä säätiön kanssa. Työ alkoi syksyllä 2022. Vantaan kaupunki sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue tulivat mukaan saman vuoden joulukuussa.

Ohjelman koollekutsujana ja päärahoittajana toimii Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö ja toisena rahoittajana Brita Maria Renlundin muistosäätiö. Palveluja tarjoavat järjestöt ovat Aseman Lapset ry, Aspa-säätiö, Diakonissalaitos, HelsinkiMissio, Koivukylän palloseura KoiPS, Kukunori ry, Lasten ja nuorten keskus, Mieli ry, SOS-Lapsikylä, Suomen Punainen Risti ja Walter ry. Järjestöt toimivat yhteistyössä Vantaan kaupungin sekä Vantaa ja Keravan hyvinvointialueen kanssa. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö ITLA on mukana ohjelman kehittäjäkumppanina.

Ohjelmassa tavoitellaan turvallisempaa arkea lapsille, nuorille ja ikääntyville tarjoamalle heille oikea-aikaisia palveluja.

Tavoitteen saavuttamiseksi järjestöt toimivat yhteistyössä julkisen puolen kanssa kooten olemassa olevia palveluitaan yhteen ja jakaen tietoa keskenään. Alueen ihmisten kanssa käydään jatkuvaa keskustelua heidän tarpeistaan ja ohjelmaa kehitetään koko ajan yhdessä. Järjestöjen, säätiön ja julkisen puolen välisen yhteistyön odotetaan tehostavan palveluita, jolloin käytetyistä euroista saadaan enemmän irti.

Havukosken asukkaille sekä digitaalisesti tavoitettaville lapsille ja nuorille tämä näyttäytyy niin, että he saavat tarvitsemaansa tukea nopeammin. Kun yhden verkoston toimijan keinot loppuvat, saattaa toimija tuettavia ihmisiä eteenpäin verkoston muille jäsenille. Näin tukea tarvitsevat ihmiset eivät putoa tyhjän päälle.

→ Järjestöjen ei tarvitse kilpailla keskenään rahoituksesta, vaan ne toimivat yhdessä jakaen keskenään osaamista ja ammattitaitoa. Kolmevuotinen rahoitus antaajärjestöille rauhan toimia yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

→ Rahoitusta jakavilla säätiöillä on perinteisesti ollut passiivinen rooli suhteessa rahoitettaviin kohteisiin. Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö ei toimi vain passiivisena raha-automaattina, vaan ideoijana, koollekutsujana jasparraajana.

→ Yksityinen ja julkinen sektori toimivat yleensä erillään, vaikka tukea tarvitsevat ihmiset ovat pitkälti samoja. Hyvän arjen rakentajat -ohjelma perustuu yksityisen ja julkisen sektorin vuoropuheluun ja joustavien palvelupolkujen rakentamiseen näiden välillä.

Yhdessä toimiminen tässä laajuudessa haastaa totuttuja toimintatapoja, eikä ole aina mutkatonta. Yhteinen tavoite tarjota oikea-aikaisia palveluita yhä useammalle toimii kuitenkin liimana eri toimijoiden välissä.

Hyvän arjen rakentajat -ohjelman lähtökohtana on kokeilla, saadaanko uudenlaisilla yhteistyöhön perustuvilla toimintatavoilla aikaiseksi enemmän hyvinvointia. Jotta muutosta voitaisiin seurata ja todentaa, päätettiin rahoitus kohdentaa tietylle alueelle. Vantaan kaupungin ja hyvinvointialueen kanssa käytyjen keskustelun jälkeen kaupunki ehdotti alueeksi Havukoskea ja Myyrmäkeä. Havukosken ja Myyrmäen alueilla oli tarvetta lisäpalveluille.

Alueelle tuotavat palvelut täydentävät Havukosken alueella jo tehtävää työtä. Järjestöjen tarjoamat palvelut voivat esimerkiksi kannatella tukea tarvitsevia ihmisiä heidän odottaessa pääsyä julkisten palveluiden piiriin.

Ohjelman koollekutsujana ja päärahoittajana toimivan Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön tavoitteena on ollut alusta asti tuoda mukaan ulkopuolisia rahoittajia ja yhteistyökumppaneita. Tulemalla mukaan rahoittajaksi säätiöt voivat paitsi toteuttaa tarkoitustaan matalalla kynnyksellä mutta myös saada oppeja täysin uudenlaisesta tavasta ratkaista sosiaalisia haasteita. Ohjelman vaikuttavuutta mitataan läpi ohjelman toteutuksen. Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön lisäksi ohjelmaa rahoittavat tällä hetkellä Brita Maria Renlundin muistosäätiö, Urlus-Säätiö ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiö.

Lue lisää:

• Ensimmäinen ulkopuolinen rahoittaja mukaan Hyvän arjen rakentajat -ohjelmaan – Brita Maria Renlundin muistosäätiön 100 000 euron rahoituksella käynnistetään mielekästä vapaa-ajan toimintaa Havukoskella

• Urlus-säätiön lahjoituksella lisää harrastusmahdollisuuksia Havukoskelle

• Hyvän arjen rakentajat -ohjelma tarjoaa 100 havukoskelaisella nuorelle töitä